keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Askel kerrallaan, Nipsu, kyllä sinä jaksat!

Muumitsempit toimivat aina.

Oli sellainen voimatreeni jaloille eilen. Se meni ihan kivasti, vaikka vähän väsyttikin. Kyykkyä lämmitellessä tuntui siltä, että hommasta ei tule yhtään mitään. No, tulihan siitä sentään jotain. Aika paljonkin itse asiassa. Hassua, miten treenit menevät hyvin juuri silloin, kun lämmittelyt tuntuvat tuskallisilta.

Kyykky 62,5 kg: 2x5 ja 65 kg: 1x4 + fail
Takareiden laitteessa 42,5 kg: 2x5 ja 1x4 + fail
Prässi 210 kg: 2x7 ja 215 kg: 1x8 + fail
Pohkeet vaakaprässissä 100 kg: 2x7 ja 1x7 + fail
Vatsat laitteessa 42,5 kg: 2x7 ja 1x4 + fail

Vatsalihakset hyytyivät viimeisessä sarjassa vähän turhan aikaisin. Tämä kuitenkin selittynee todella lyhyillä palautuksilla. Joskus en vain malta pitää tarpeeksi pitkiä taukoja sarjojen välissä ja sitten käy näin.

Kyykyssä sarjaennätys, kuten präsissäkin. Kyykkyä tein nyt syvemmälle kuin viimeksi. Vieläkään en silti ole siihen tyytyväinen. Harmi etten saanut viimeisestä sarjasta videota, olisi ollut kiva nähdä pysyikö syvyys samana. Palaute ei ainakaan ollut negatiivista, joten eiköhän se suurinpiirtein kohdilleen mennyt.

Vertailin tuloksiani hieman. Olen treenannut nykyisellä ohjelmallani nyt kahdeksan kiertoa (alkaropan voimatreenejä tosin on tullut jo yhdeksän). Ohjelman ensimmäisessä jalkatreenissä tein kyykkyä 50 kilolla ja prässiä 180 kilolla. Kyykkypainot ovat näin ollen nousseet 15 kiloa ja prässipainot 35 kiloa. Omasta mielestäni tuo on ihan hyvä kehitys.

Kehonpainossa tuona aikana tapahtunutta muutosta en valitettavasti tiedä, koska en käynyt vaa'alla loppuvuodesta lainkaan enkä myöskään melkein kuukauteen vuodenvaihteen jälkeen (jolloin olin jo aloittanut tällä ohjelmalla treenaamisen). Merkittävää muutosta painossa ei kuitenkaan ole tämän ohjelman aikana tapahtunut, sillä suurin muutos tapahtui pienen ajan sisällä, vuodenvaihteen ympärillä.

Maanantaina kävin treenamassa yläkropan, mutta eipä siinä mitään erityistä kerrottavaa ole. Vuorossa oli yläkropan hypertrofia sovelluksilla, koska sali oli erittäin ruuhkainen.

Lepopäivän kunniaksi olen herkutellut muun muassa Pirkan maapähkinärenkailla. Kyseiset rinkulat ovat vähintäänkin joku taivaallinen keksintö (siinä mielessä, kuin tämmöinen pakana asian ajattelee). Nousivat kertaheitolla lukuisten lemppariherkkujeni joukkoon, kun niitä ekan kerran sunnuntaina maistelin. Renkaat maistuvat samalta kuin maapähkinävoi suolaan dipattuna (no, ehkä vähän kuivemmilta), mutta kulkevat mukana kätevämmin. Eivätkä ne taida olla ihan yhtä terveellinen vaihtoehto, mutta väliäkös tuolla, silloin tällöin. Voisin haluta kieroutuneiden makumieltymysteni ansiosta testata näitä sulatetun suklaan kera (tai suklaan kanssa ylipäätään) tai Euroshopperin hasselpähkinäsuklaalevitteeseen dipattuna. Tai sitten suklaasoijavanukkaaseen sekoitettuna. Se voisi olla jo vähän omituista, muiden mielestä.
Näitä on ollut jo aika kauan markkinoilla. Miksi kukaan ei ole kertonut minulle miten suurta herkkua nämä ovat? Hyi teitä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti