maanantai 26. tammikuuta 2015

Helppoja huiveja


Kyllä  se siitä.
Villalankalaihis nimittäin.
Kovin hitaasti se etenee, mutta eteenpäin on kuitenkin taas menty.
Tällä kertaa yksinkertaisesti: ketjusilmukoita ja ainaoikeaa.
Olenko laiska kenties?
Valitsen aina helpoimmat.

Mohairkauluri

Ensin syntyi harmaa mohairkauluri. Lanka on jokin vuosia sitten kirpparilta ostamani mystinen mohairsekoite. Lanka oli pakattu muovipussiin ja sitä oli harmaata ja violettia. Siellä oli myös joku keskeneräinen työ - surullinen alku jollekin mahtavalle ja hienolle. En kuitenkaan piitannut siitä, vaikka se hieman surettikin. Halusin luoda jotain omaa. Huterasti muistan ostaneeni lankapussin Radiokirppikseltä, joskus lukion alkupuolella kenties.

Kauluri on kutosen puikoilla päästeltyä ainaoikeaa. Neuloin kaulan ja valtaisan pääni (jotta kaulurin saa kaulaankin, eikä se jämähdä nolosti päälaelle keikkumaan...) ympäri yltävän pötkön ja ompelin alkupään loppupään kanssa yhteen. Simppeleintä mahdollista. Silti aika hauskaa, ja ihan kivan näköinenkin.

Lankaa kauluriin kului 45 grammaa.

Pötkylähuivi

Virkkasin paksulla koukulla ketjusilmukkapötköjä kaksinkertaisesta langasta ja työnsin valmiit pötköt pesukoneeseen huopumaan. Siinä se. Voisiko enää helpompaa olla? No voisi: Yhteen huopuneiden pötkylöiden päitä (eikä pötkylöiden keskiosiakaan) ei ollut erityisen kiva repiä irti toisistaan.

Tähän oli ohje Suuressa Käsityölehdessä (muistaakseni 2/2013) nimellä Rastahuivi. Kutsun itse tätä mieluummin Pötkylähuiviksi, koska tällä ei ole mitään tekemistä Rastafarismin kanssa. Päässänikin minulla on takkuja, ei rastoja. Pikkujuttuja, mutta oloni on mukavampi niin.

Lanka on tutun nurkista muuton tieltä ja hukkaan joutumiselta pelastettua Novitan Huopasta. Soveltaminen tapahtui siis tällä kerralla langan valinnassa - alkuperäinen ohje oli Pirkanmaan kotityön paksulle Pirkka-langalle.

Lankaa kului 209 g.

Purkkipeitto

Virkkasin säilyketölkille peiton. Tai paidan - ihan miten sen haluaa ajatella. Ehkä on parempi olla ajattelematta asiaa sen kummemmin. Oikeasti se on vain tapa piilottaa tylsä lasipurkki. Toteutus oli perusjuttuja: kiinteitä silmukoita (alussa lisäillen) ja viimeinen kerros pylväitä, jotta sain pujoteltua reunaan kiristysnyörin.

Lankana jokin susivanha sekoitelangan sekoitelanka. Todennäkösesti tässä on suurin osa kaikkea muuta kuin villaa. Oli muuten harvinaisen ärsyttävää lankaa: Jos sitä yritti katkaista käsin, osa siitä lähti venymään hullun lailla ja lopputuloksena oli sotkua. Venymiä paljastui myös kerän sisältä. Ostin tämän joskus silloin, kun Halpa-Halli tuli Pirkkalaan. Vyöte on hukkunut joskus vuosien varrella ja lukuisissa muutoissa. Jokin Halpa-Hallin oma lanka tämä kuitenkin on.

Tätä kurjaa lankaa meni 24 grammaa.

Lopusta ei välttämättä saa enää mitään fiksua aikaiseksi, koska tämä lanka ei kestänyt myöskään purkamista.

Laihiksen saldo tällä kerralla: -498 grammaa.
Kokonaissaldo tähän mennessä: -936 grammaa.

Aika säälittävää. Olisikohan aika ryhdistäytyä?

Lankalaihikseen ei ehkä päde sama sääntö kuin rasvanpolttoon - mitä hitaampaa sen tehokkaampaa...

Mallina toimi taas Karvaserlapyllykurre (onpas kaunis nimi sillä tänään).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti