tiistai 29. heinäkuuta 2014

Eteenpäin

Iski taas sellainen olo, että en ole saanut kolmen vuoden aikana mitään aikaan. Noh. Otin kuvia selkäpuolestani -  omaa selkää ei näet ole kovin helppo itse tarkastella muilla keinoilla.

Olen pitänyt selkääni aina yhtenä heikoimmista lihasryhmistäni, ja pidän vieläkin. Tähän asenteeseen ei tullut muutosta kuvien myötä.

Kehittymättömyysoloni sen sijaan helpottui hieman. Aika naurettavassa kunnossa olen ollut kesällä 2012 - ja tuolloin treeniä oli kuitenkin jo vuosi takana. Tai no, treeniä ja treeniä...lähinnä epämääräistä salilla heilumista.

Kaikki kuvat on otettu heinäkuussa: ensimmäinen 2012, toinen 2013 ja viimeinen 2014. Muutos ensimmäisen ja toisen välillä on melkoisen huomattava - ainakin olkapäiden osalta. Jostain kumman syystä olkapääni tuntuvat kasvavan helposti. En ole koskaan kokenut olevani mitenkään erityisen taitava treenaamaan niitä, mutta silti ne ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kädet sen sijaan eivät ole erityisen hyvät, mutta sen laitan osittain muun muassa ojentajieni pituuden piikkiin - niitä on haasteellisempaa saada näyttämään isoilta.

Selässäkin on jonkin verran kehitystä havaittavissa, joka ei ole kovin merkittävää kahden viimeisen kuvan välillä, mutta ensimmäisen ero suhteessa kahteen viimeiseen on jo huomattava. Viimeisen puolen vuoden aikana olen (ainakin omasta mielestäni) oppinut treenaamaan selkää huomattavasti aiempaa paremmin. Vielä kun oppisi levittämään selkänsä kunnolla, niin saisi sen esillekin paremmin...Mutta poseeraukset ovatkin sitten ihan oma maailmansa.

Työtä lihasten suhteen on vielä paljon, enkä koskaan ajattele (tai halua ajatella) olevani riittävän kehittynyt. Tyytyväisyys tappaa kehityksen. Koskaan ei saa olla liian tyytyväinen, jos mielii vielä kehittyvänsä. Parasta tässä hommassa onkin juuri se, että milloinkaan ei voi olla täysin valmis ja aina voi oppia jotain uutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti