perjantai 27. kesäkuuta 2014

Ei mitään kepeää kirjallisuutta


Vanhan kirjallisuuden päivät on sellainen osittain pakollinen juttu joka vuosi. Sinne pitää aina eksyä, vaikka ei välttämättä tahtoisikaan. Useimmiten kyllä tahdon. Olen ottanut tavakseni käydä tonkimassa aina vähintään Rosebudin ja Sammakon osastot. Kyllä minä vanhojakin kirjoja Sylväällä tongin, mutta niistä harvemmin löytyy mitään mielenkiintoista. Niissä on myös kohtalaisen kovat hinnat käytetyiksi (pätee myös vähemmän harvinaisten kirjojen kohdalla).

Ostaisin mielelläni kirjatkin käytettynä, mutta himoitsemiani kirjoja harvemmin edes löytyy käytettynä. Välillä pitää siis joustaa kierrätysintohimostaan ja "-pakkomielteestään" (itse pidän sitä lähinnä intohimona, sivulliset saattavat olla toista mieltä. :D)

Tänään mukaan tarttuivat kuvassa köllöttävät opukset. Keittokirjoja ei voi koskaan olla liikaa (eikä myöskään käsityökirjoja) ja siitä syystä sellainen piti ostaa tälläkin kerralla. Nyt hyllystäni löytyy monien muiden vegesapuskaoppaiden lisäksi myös Tuija Ruuskan Aurinkomaa - koko perheen kasviskeittokirja. Ruokateemalla jatketaan myös kahden muun ostoksen osalta, mutta ilman herkkureseptejä. En vain yksinkertaisesti kyennyt jättämään Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatettuja pöytään odottamaan ostajaansa, vaan se piti saada itselle. Kirjoja voisi toki lainata kirjastosta, mutta niihin on huomattavasti helpompi ja mukavampi palata, kun ne löytyvät omasta hyllystä ja näin uskon käyvän tämänkin kanssa. Syötäväksi kasvatettujen lisäksi myös Eveliina Lundqvistin Salainen päiväkirja eläintiloilta päätyi vihdoinkin kätösiini. Se on ollut ostoslistallani heti ilmestymisestään lähtien ja nyt olen sen onnellinen omistaja (joskaan teoksen sisälto ei välttämättä tee kovin onnelliseksi).

Kaikesta päätellen en vietä tulevia sadepäiviä kevyen hömppäkirjallisuuden parissa, vaan aion paneutua vakaviin ja synkkiin aiheisiin. Näistä tulee vielä tarkempaa raporttia, kun vain saan kummankin teoksen luetuksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti